Ouroboros, 2020
Ouroboros on paradoksi: käärme, joka elää syöden omaa häntäänsä. Olento, joka on olemassa tuhoamalla itseään. Ouroboroksen katsotaan kuvaavan syntymän ja tuhon väistämätöntä vuorovaikutusta, ikuista kiertokulkua, elämän ja kuoleman sykliä.
Ouroboros on ikivanha symboli, jonka ensimmäinen tunnettu kuvaus on löydetty Egyptiläisestä Kuolleiden kirjasta Kuninkaiden laaksossa. Käärme on sittemmin toiminut kaiken ykseyden symbolina useissa eri yhteyksissä. Skandinaavisessa mytologiassa esiintyy maailmankäärme Jörmungandr.
Teoksessa Ouroboros elämän osatekijät kulkevat toistensa lomitse, tulevat syödyiksi, syntyvät, katoavat, vaihtuvat ja palaavat takaisin. Kaikki muuttuu ja pysyy kuitenkin samana. Video toimii ikuisena silmukkana, loppu on alku ja samoin kuin häntäänsä syövä käärme, myös teos tarttuu omaan häntäänsä ja alkaa uudelleen. Kaudet vaihtuvat kuin vuodenajat, hiljaisuus vuorottelee elämän kakofonisen kuoron kanssa, visuaalinen rauha kaaoksen kanssa.
Ouroboros elää, sykkii, virtaa kuin vesi. Digitaalinen elämä syntyy aina uudestaan.
Anni Saijonkiven teosten tekniikaksi on valikoitunut nyt 3D-animaatio sen tarjoamien sisällöllisten ja symbolisten mahdollisuuksien ja merkitysten vuoksi. Yhdistäen nauhurilla ja kameralla tallennettua suhteellisen editoimatonta materiaalia täysin keinotekoiseen digitaaliseen muotoon ja ääneen Saijonkivi törmäyttää kaksi maailmaa keskenään samaan teokseen. Tekniikoiden välinen ristiriita on taiteilijan mielestä ehdoton osa kokonaisuuden sisäisen symboliikan logiikkaa.
Anni Saijonkivi on turkulainen monimediataiteilija joka on valmistunut kuvataiteilijaksi Turun taideakatemiasta 2015 ja työskennellyt sittemmin pääasiassa videon ja äänen parissa. Saijonkivi työstää taiteessaan orgaanisen ja keinotekoisen rajapintoja. Teoksissaan hän luo visuaalisaatioita abstrakteille käsitteille. Taiteen liikkeellepanevana voimana toimii kiinnotus ristiriitoihin, vastakkainasetteluihin ja ääripäihin. Näitä törmäyttämällä Saijonkivi pyrkii löytämään uusia tuntemattomia alueita, epävarmuuden vyöhykkeitä.
Kuvanveistoa opiskellut taiteilija pyrkii teoksissaan luomaan aineettomia veistoksia jotka operoivat surrealistisen fantasian tasoilla. Viimeaikaisissa työskentelyn päälinjoissaan Anni Saijonkivi on työstänyt luontoteemaa luoden usein eräänlaista keinotekoista luontokokemusta, teknoluontoa. Teokset luovat hypnoottisia visioita: objekteja, tiloja ja maisemia vailla selvää alkua, loppua tai narratiivia. Äänimaailma tukee kokonaisuutta, keinuttaen sommitelmaa rauhallisen seesteisyyden ja levottoman pohjavireen välillä.
Äänityön teokseen on tuottanut muusikko Jani Puistovaara.
Projekti on toteutettu Taiteen Edistämiskeskuksen tuella.
Ouroboroksen ensiesitys oli MUU Studiossa Helsingissä 8.8.-6.9.2020, lisäksi teos on kiertänyt useissa jurytetyissä yhteisnäyttelyissä 2020-2021.
Minka Heinolan teksti näyttelystä on luettavissa MUUn nettisivulla:
https://www.muu.fi/muu-people/muu-writes/minka-heino-jatkumoa/